Didasofin blogissa on tarkoitus pohtia laajasti erilaisia oppimisen ja opettamisen aiheita kytkien teoriaa ja käytäntöä. Blogissa keskitytään didaktisiin, pedagogisiin, psykologisiin ja filosofisiin kysymyksiin. Toisin sanoen didasofi pohtii blogissaan omaa opetuksen käytäntöteoriaansa. Opetus ja oppiminen ovat niin monimutkaisia ilmiöitä, joihin vaikuttavat lukuisat muuttajat, ettei yhtä oikeaa tapaa ole luultavasti mahdollista määrittää. Oppimisesta ja opetuksesta voi olla kuitenkin tietoinen ja pyrkiä jatkuvasti parempaa kohden. Opetuksen tulee myös perustua tutkittuun tietoon. Tähän päästäkseen on pohdittava omaa opetuksen käytäntöteoriaa eli eri teorioiden ja käytännön yhteensovittamista ja soveltamista.
Didasofi on toiminut pitkän ajan oppimisen ja opettamisen parissa. Blogi osiossa on luvassa hieman henkilökohtaisempia ja lyhyempiä kirjoituksia oppimisesta työelämässä ja oppimisesta ja opettamisesta yleisestikin. Didasofin iltakoulu-osiossa on puolestaan hieman pidempiä ja teoreettisempia pohdintoja aiheesta.
Lue Blogia ja inspiroidu!
Eri medioissa käydään jatkuvasti runsaasti keskustelua oppimisesta ja opettamisesta. Oppiminen, opetus, kasvatus ja koulutus ovat aiheita, joista lähes kaikilla on omakohtaisia kokemuksia. Tämän vuoksi niistä löytyy usein myös monenlaisia mielipiteitä. Nämä mielipiteet ja niistä käytävä keskustelu voivat olla hyvä lähtökohta rakentaa yhteistä ja...
Viime vuosikymmenten kasvatustieteellisessä keskustelussa on ollut nähtävissä jännite kahden pedagogisen orientaation välillä. Toisaalta on korostettu niin sanottua perinteistä opetusta, jossa oppiminen ymmärretään keskeisesti kulttuurisesti vakiintuneiden tietojen ja taitojen omaksumisena. Toisaalta on painotettu oppijalähtöisiä lähestymistapoja,...
Elämme ajassa, jossa mahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan, mutta sitoutuminen niihin tuntuu yhä vaikeammalta. Valintoja on runsaasti, identiteettejä voi muokata, näkökulmia vaihtaa ja totuuksia kyseenalaistaa, mutta samaan aikaan epävarmuus, ahdistus ja kokemus suunnattomuudesta ovat lisääntyneet. Tämä ei koske vain yksilöllisiä elämänvalintoja,...
Oppiminen edellyttää, että kokemukset eivät jää irrallisiksi tapahtumiksi, vaan asettuvat osaksi merkityksellistyvää kokonaisuutta. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvä tai automaattinen prosessi: merkitys ei ole valmiina kokemuksessa eikä myöskään pelkän tulkinnan tuote. Kysymys siitä, miten merkitys syntyy, on siten samalla kysymys oppimisen...
