Viime vuosikymmenten kasvatustieteellisessä keskustelussa on ollut nähtävissä jännite kahden pedagogisen orientaation välillä. Toisaalta on korostettu niin sanottua perinteistä opetusta, jossa oppiminen ymmärretään keskeisesti kulttuurisesti vakiintuneiden tietojen ja taitojen omaksumisena. Toisaalta on painotettu oppijalähtöisiä lähestymistapoja,...
Didasofin iltakoulu
I. Kun rakennettomuudesta tulee rakenne
Oppiminen edellyttää, että kokemukset eivät jää irrallisiksi tapahtumiksi, vaan asettuvat osaksi merkityksellistyvää kokonaisuutta. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvä tai automaattinen prosessi: merkitys ei ole valmiina kokemuksessa eikä myöskään pelkän tulkinnan tuote. Kysymys siitä, miten merkitys syntyy, on siten samalla kysymys oppimisen...
Johdanto: miksi muutos ei seuraa ristiriidasta?
RISKIN VÄLTTÄMISEN RISKI: LUOVUUS, EPÄVARMUUS JA UUDISTUMISEN EHDOT KOULUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ
Miksi luovuutta pitää selventää nyt?
MITTAAMISEN VARMUUS JA YMMÄRRYKSEN RISKI: ARVIOINTIKULTTUURI, FALLIBILISMI JA KASVATUKSEN TELOS
Tuottaako opetus aina ymmärrystä? Voiko opetusta järjestää irrallaan syvemmistä kasvatuksen ja ihmisenä olemisen kysymyksistä? Opetuksessa on aina läsnä myös kasvun näkökulma. Siksi kasvatuksessa ei voida tyytyä pohtimaan ainoastaan sitä, miten opetusta järjestetään tai mitä oppijoiden tulisi osata, vaan on väistämättä kysyttävä myös, miksi näitä...
VISIITTI KASVATUSSOSIOLOGIAAN -VALLAN JA VASTUUN EPÄSYMMETRIAN JA OPPIMISPUHEEN DYNAMIIKKA
Ajattelin tällä kertaa vierailla ajatuksillani kasvatussosiologian puolella. Olen itse enemmän yleensä pohtinut kasvatuspsykologisia (ja ehkä filosofisia) kysymyksiä. Kuten kasvatussosiologian emeritus professori Hannu Simola on joskus todennut, on kasvatussosiologian tehtävä näyttää, missä rakenteelliset ongelmat tai ristiriidat sijaitsevat ja...
Olen pohtinut runsaasti haastavien, viheliäisten ongelmien (kuten ilmastonmuutoksen) oppimista erityisesti silloin, kun ongelma ei tunnu omassa arjessa vielä miltään. Aiheesta on kyllä kirjoitettu paljon viime aikoina. Oma pohdintani tällä kertaa suuntautui kuitenkin siihen haasteeseen, jonka tämän tyyppisten ongelmien ratkaiseminen opettamisen...
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on pohtia opetuksen klassista ydinkysymystä: sitä jännitettä, joka vallitsee opettajan pyrkimyksessä opettaa jotakin ja siinä, miten oppija tämän lopulta omaksuu ja ymmärtää. Oppimista voidaan tarkastella niin yksilön kuin organisaationkin tasolla, mutta tämä jännite säilyy molemmissa. Erilaiset oppimista koskevat...
HEMMETIN DIKOTOMIAT?
Ihminen–luonto, mieli–ruumis, tunne–järki, oppilas- ja opettajalähtöisyys, ekstrovertti–introvertti, musta–valkoinen? Ihmisen toiminnassa ja ajattelussa esiintyy useita vahvoihin jakoihin perustuvia jaotteluita ja näkemyksiä. Tämä koskee tietenkin myös oppimista ja opettamista. Ihmiset oppivat ajattelemaan vahvojen luokitusten kautta, ja näitä myös...











